Hyvä paha gluteeni

huhti 19, 2018Urheiluravitsemus

Gluteeniton ruokavalio on noussut rytinällä pinnalle Suomessa viime vuosina.

 

 

Erään tutkimuksen mukaan nykymaailmasta eristyksissä eläneiden luonnonkansojen alkaessa syödä nykymaailman ruokia, heille ilmaantui monia länsimaissa yleisiä sairauksia, kuten reumaa, diabetesta, skitsofreniaa ja MS-tautia (mainittu mm. tutkimuksessa Carrera-Bastos ym. 2011) (Savolahti 2011b). Sairaudet eivät voi johtua geneettisistä eroista (Savolahti 2011b), joten onko kaikki kohdallaan nykyihmisen ruokavaliossa?

 

Kielletyt ja sallitut ruoka-aineet

 

Gluteenittomassa ruokavaliossa ei syödä nimensä mukaisesti gluteenia, joka on ”vehnän sisältämien varastoproteiinien, gliadiinin ja gluteniinin muodostama aine. Samantyyppisiä proteiinirakenteita on myös ohrassa ja rukiissa.” (Suomalainen 2013) Vehnä, ruis ja ohra eivät kuulu gluteenittomaan ruokavalioon (mukaan lukien mannaryynit, korppujauhot ja makaroni), mutta hoitosuositusten mukaan muun muassa keliaakikot voivat käyttää kauraa. Gluteeniton ruokavalio koostuu luontaisesti gluteenittomista viljoista, joita ovat riisi, maissi, tattari sekä hirssi, ja valmisteet, joista gluteeni on poistettu. Gluteenittomassa ruokavaliossa on käytettävä myös runsain mitoin täysjyväviljavalmisteita, lihaa, kalaa, maitovalmisteita, kasviksia, marjoja sekä hedelmiä. 

Gluteenittomat tuotteet saavat sisältää gluteenia maksimissaan 20 mg/kg, ja niiden tuotesisällössä voi olla luontaisesti gluteenittomia viljoja, vehnätärkkelystä sekä gluteenitonta kauraa. Jos tuote sisältää gluteenia yli 20 mg/kg, mutta enintään 100 mg/kg, on se erittäin vähägluteeninen. Tällaisten tuotteiden valmistukseen käytetään pääosin vehnätärkkelystä, mutta myös gluteenitonta kauraa. (Keliakialiitto 2009) Vehnätärkkelys on vehnää, josta on poistettu gluteeni, mutta tästä huolimatta se voi sisältää pieniä, keliaakikoille turvallisia jäämiä gluteenista (Terve Vatsa 2015).

 

 

Keliakia ja gluteeniherkkyys

 

Gluteenitonta ruokavaliota noudattavat erityisesti keliaakikot, vilja-allergikot sekä gluteeniherkkyydestä kärsivät (Suomalainen 2013). Gluteeni vaurioittaa keliaakikoilla ohutsuolen limakalvoa, minkä seurauksena ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy (Terveyskirjasto 2014). Vatsavaivat tai yleinen huonokuntoisuus ja väsymys voivat olla merkkejä vähäoireisesta keliakiasta, jonka ainoa hoitokeino on gluteeniton ruokavalio.

Suomessa gluteenittomien tuotteiden kysyntä ja tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana, ja eräiden arvioiden mukaan vastaavasti Yhdysvalloissa kulutus kasvaa seuraavien 15 vuoden aikana 15 miljardiin dollariin (13 miljardiin euroon). On myös arvioitu, että jopa 18 miljoonalla ihmisellä on gluteeniherkkyys Yhdysvalloissa. (Kaukinen ym. 2013) Keliakiatutkija Katri Kaukisen mukaan gluteeniherkkyyttä on kuitenkin Suomessa noin 1–2 prosentilla väestöstä. Gluteeniherkkyyden toteamiselle ei ole tällä hetkellä olemassa testejä, minkä takia herkkyyden yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. (Suomalainen 2013)

 

 

Gluteenittomuuden edut ja haitat

 

Gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla ei ole havaittu olennaisia puutostiloja, toisin kuin esimerkiksi äärimmäistä karppaamista tekevillä (Suomalainen 2013). Gluteenitonta ruokavaliota noudattavat kärsivät usein vähäisestä kuidun mineraalien saannista, ja sokerin käyttö lisääntyy helposti (Terveyskirjasto 2015). Yhdysvaltalaisen terveyssivusto WebMD:n (2011) mukaan gluteeniton ruokavalio aiheuttaa herkästi puutosta B-vitamiinista, kalsiumista, raudasta, sinkistä sekä kuidusta, ja tuotteet sisältävät myös usein paljon tyydyttynyttä rasvaa sekä kolesterolia (WebMD 2011).

Jos ruokavaliota haluaa välttämättä toteuttaa ilman ns. lääketieteellistä perustetta, on edellä mainittuihin seikkoihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli, sillä gluteenia sisältävästä ruokavaliosta voi samalla puuttua elimistölle tärkeitä aineita, jos ruokavalio ei ole tasapainoinen ja koostu luonnollisista raaka-aineista. Jos gluteeniton ruokavalio toteutetaan oikein, ja viljoista saatavat kuidut korvataan muun muassa kasviksilla, ei kuidun saannista tarvitse olla huolissaan, sillä kasviksista saa jopa kahdeksan kertaa enemmän kuituja jokaista kilokaloria kohti viljoihin verrattuna (Savolahti 2011a). Viljat sisältävät toki paljon enemmän kaloreita jokaista sataa grammaa kohden kuin kasvikset, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kuitua olisi mahdollista saada riittävää määrää myös kasviksista – määrät pitää vain laittaa kohdalleen (Savolahti 2011a).

 

 

Tehoaako se – siis oikeasti?

 

Gluteenittoman ruokavalion on todettu alentavan keskivartalolihavuutta aiheuttavia insuliini- ja kortisolitasoja (Soares ym. 2013). Gluteeni on yhdistetty myös monissa tutkimuksissa psykologisiin ja neurologisiin sairauksiin (esim. skitsofrenia [Kalaydjian ym, 2006], epilepsia [Hernandez ym. 1998.], autoimmuunisairauksiin kuten MS-tauti [Reichelt & Jensen 2004], reuma [Parke ym. 1984] ja 1-tyypin diabetes [Funda ym. 1999]) sekä kroonisiin sairauksiin (Savolahti 2011b). Gluteenittomalla ruokavaliolla voidaan näiden perusteella todeta olevan positiivisia vaikutuksia terveyteen myös pitkällä aikavälillä, sen lisäksi että lyhyellä aikavälillä gluteenittomuuden on todettu vähentävän vatsavaivoja.

 

Gluteenittoman ruokavalion on julkisuudessa väitetty vähentävän erityisesti vatsavaivoja, turvotusta ja ilmavaivoja, minkä takia gluteenitonta ruokavaliota noudattavien määrä on kasvanut valtavasti, ja joukossa on myös ihmisiä, joilla ei ole lääketieteellistä perustetta gluteenittomuuden noudattamiseen. Gluteenittoman ruokavalion ytimessä on erityisesti vehnän välttely, ja vehnä onkin puhdistettuna ja valkoisena versiona erittäin ravintoköyhä. Kaukisen (Suomalainen 2013) mukaan gluteenittomaan ruokavalioon ns. aiheetta siirtyvät jättävät ruokavaliostaan pois samalla paljon epäterveellisiä ruokia (leivonnaiset, hampurilaiset sekä vaaleat leivät), minkä takia kokemukset gluteenittomuudesta ovat positiivisia. (Suomalainen 2013) Tällöin kokonaiskuva ruokavalion todellisista vaikutuksista voi jäädä epäselväksi, sillä tulokset voisivat olla samanlaisia jos ruokavalio laitettaisiin kuntoon gluteenia sisältävillä tuotteilla (kuten täysjyväpasta). Kokonaisuus ratkaisee tässäkin. Gluteenittoman ruokavalion käyttöönottajat ovat todennäköisesti jonkinlaisen villityksen pauloissa, jolloin uuden ruokavalion myötä myös ateriarytmit paranevat ja epäterveellinen napostelu jää pois, mikä vastaavasti vähentää turvotusta ja vatsavaivoja (Suomalainen 2013). Gluteenittoman ruokavalion eduista ei siis ole helposti saatavilla todellisia kokemuksia, sillä dieetin myötä myös moni muu asia korjaantuu.

 

 

Suosion syyt

 

Gluteenittomat tuotteet ovat usein gluteenia sisältäviä verrokkejaan kalliimpia, mikä johtuu osittain siitä, että valmistamisessa joudutaan käyttämään arvokkaampia raaka-aineita. Vuonna 2007 toteutetun selvityksen mukaan hinnat olivat Yhdysvalloissa jopa kaksinkertaiset ”tavallisiin tuotteisiin” verrattuna (WebMD 2011). Gluteenittomat tuotteet ovat Suomessa jopa yhdeksän kertaa gluteenillisia kalliimpia (Keliakialiitto 2015b). Hintojen eriarvoisuus tuli ilmi myös Suomessa tammikuussa 2015, kun päivittäistavarakaupan toimijoiden keskuudessa tapahtui hinnanalennuskilpailua, joka jätti kuitenkin gluteenittomat tuotteet ulkopuolelle. Keliakialiitto ärähti tuolloin asiasta, ja S-ryhmä alensi helmikuun 2015 alussa gluteenittomien tuotteiden hintoja, kun taas Kesko lupasi järjestää gluteenittomiin tuotteisiin kohdistuvia tarjouskampanjoita (Keliakialiitto 2015a)

 

 

LÄHTEET


Carrera-Bastos P., Fontes-Villalba M., O’Keefe J., Lindeberg S., Cordain L. 2011. The western diet and lifestyle and diseases of civilization. Research Reports in Clinical Cardiology. 8 March 2011.
Funda D, Kaas A, Bock T, Tlaskalova-Hogenova H, Buschard  K 1999. Gluten-free Diet Prevents Diabetes in NOD Mice. Diabetes Metab Res Rev 1999; 15: 323±327.
Hernandez M, Kolina G, Ortigosa 1998. Epilepsy, cerebral calcifications and clinical or subclinical coeliac disease. Course and follow up with gluten-free diet. Seizure 1998; 7: 49-54.
Kalaydjian E, Eaton W, Cascella N, Fasano A 2006. The gluten connection: the association between schizophrenia and celiac disease. Acta Psychiatr Scand 2006: 113: 82–90.
Parke A, Fagan E, Chadwick V, Hughes G 1984. Coeliac disease and rheumatoiod arthritis. Annals of the Rheumatic Diseases, 1984, 43, 378-380.
Reichelt K-L & Jensen D 2004. IgA antibodies against gliadin and glutenF in multiple sclerosis. Acta Neurol Scand 2004 DOI: 10.1111/j.1600-0404.2004.00303.x.
Soares F, de Oliveira Matoso R, Teixeira L, Menezes Z, Pereira S, Alves A, Batista N, de Faria A, Cara D, Ferreira A, Alvarez-Leite J 2013. Gluten-free diet reduces adiposity, inflammation and insulin resistance associated with the induction of PPAR-alpha and PPAR-gamma expression. J Nutr Biochem. 2013 Jun; 24(6):1105-11. doi: 10.1016/j.jnutbio.2012.08.009. Epub 2012 Dec 17